Intohimo auttaa venymään, kestämään ja jatkamaan
Triathlonuran huipentuma: IRONMAN-MM-kisa vei äärirajoille.
Hawaiji on IRONMAN-kilpailujen sydän, joka saa lajin harrastajat, välinetoimittajat, vaatebrändit ja median kuohuksiin kerran vuodessa. Lajin synnyinseudulla pidettävää kilpailua seuraa 25 miljoonaa katsojaa ympäri maailman. Tänä vuonna MM-kisat järjestettiin 40. kertaa, ja Sarille kyseessä oli ainutkertainen tilaisuus kilpailla legendaarisella Kailua-Konan kisanäyttämöllä.
10. IRONMAN-kisa – 25 vuoden unelma
Noin vain Hawaijille ei kuitenkaan lähdetä. Ensin on voitettava oman ikäluokan IRONMAN-kilpailu jossain IRONMAN tapahtumasarjan kisassa. Sarin paras mahdollisuus oli oman 50–54-vuotiaiden ikäsarjan voitto elokuun alussa Tallinnassa. Valmistautuminen ei mennyt aivan suunnitelmien mukaan.
”Kolaroin pyörällä toukokuussa 2017, ja ensimmäistä kertaa ikinä loukkaantuminen oli vakava. Makasin tajuttomana asfaltilla kypärä halki”, Sari kertoo. ”Pään retkahdusvamma aiheutti niskaan kovat kivut koko kesäksi, ja kisat jäivät kesken yksi toisensa jälkeen. Yhä tänä syksynä niska tuotti tuskaa aina, kun tein yli kahden tunnin lenkin.”
Sari varautui etukäteen siihen, että pyöräosuudella purtaisiin hammasta. ”Kroppa oli hyvässä kunnossa ja kisafiilis kohdallaan, mutta pyöräilystä tuli silkkaa tuskaa. Ajojalat olisivat vieneet kovempaa, mutta ajorauhaa häiritsi jatkuva asentojen vaihtelu. Onneksi juoksu lähti kulkemaan hyvin, ja kun sain tietää, että olin oman ikäryhmäni kärjessä 10 minuutin marginaalilla, sain uutta intoa ja voimaa maaliin asti.”
40 years of dreams
Maalissa Sari sai juhlia ikäsarjan voittajana, ja hän tajusi pienellä viiveellä, että nyt käsissä oli konkreettinen mahdollisuus lunastaa kisapaikka Havaijille. Tunteet olivat ristiriitaiset, mutta aikaa päättää vain vähän. Jos Sari ei ottaisi kisapaikkaa vastaan, sitä tarjottaisiin toiselle.
”Kisapaikan lunastaminen maksaa lähes 1000 dollaria, joten ratkaisu ei ollut helppo, koska myös arjen realiteetit ja yrittäjän vastuut painoivat mielessä. Olin kuitenkin saanut samanlaisen mahdollisuuden kerran aikaisemminkin, ja silloin jätin tilaisuuden käyttämättä. Tuntui, että nyt tai ei koskaan.”
Samalla mielessä pyöri loputtomasti kysymyksiä. Ironmanissa kaikki ikäluokat, harrastajat ja huippu-urheilijat kisaavat samassa kilpailussa. ”Mietin, kehtaanko lähteä maailman parhaiden joukkoon. Olenko oikeasti riittävän hyvässä kunnossa? Voitinko Tallinnan-kisan ihan tuurilla?”
Takaraivossa painoi myös pään retkahdusvamma, joka tulisi estämään täysipainoisen pyöräilyn myös Hawaijilla. Sitten ongelmat alkoivat kasaantua. ”Kunto oli kohdallaan, mutta pari viikkoa ennen lähtöä kylkeen iski kova kipu. Syytä etsittiin ja kävin sairaalassa useamman kerran. Aluksi epäiltiin keuhkokuumetta, sitten keuhkopussista löytyi nestekertymä. Lääkäri kielsi IRONMANIN ehdottomasti.”
Sari ei luovuttanut, vaan etsi yksityiseltä puolelta huippulääkärin, joka tutki tilanteen vielä kerran. ”Nesteen määrä saatiin laskuun, ja tuska hellitti hiljalleen. Lopulta sain luvan urheilla muutaman päivän ennen reissuun lähtöä. Eihän se mikään ihanteellinen tilanne ollut.”
”Minä tahansa muuna päivänä olisin heittänyt pyyhkeen kehään.”
”Tough times don’t last”
Perääntyminen ei tullut enää kysymykseen. Matkabudjetti oli kasassa ja matkavaraukset tehty toiselle puolelle maailmaa.
”Silloin tajusin, että vaikka valmistautuminen ei ollut mennyt aivan suunnitelmien mukaan, perillä minua olisi vastassa oma triathlon-porukka. Tunsin, että olin menossa oman heimoni merkittävimpään tapaamiseen, oman unelmani äärelle.”
Hawaijilla Sarilla oli melkein kaksi viikkoa aikaa palautua 35 tunnin lennosta ja aikaerosta sekä totutella kuuman kosteaan ilmastoon. ”Kisareitteihin ja ympäristöön on tärkeää tutustua etukäteen. Suurin haaste on juoda riittävästi. Sainkin hyvän opetuksen, kun otin mukaan 60 kilometrin pyörälenkille liian vähän juotavaa. Hyydyin laavakenttien kuumuuteen totaalisesti. Samaa virhettä en toistaisi kisan aikana!”
IRONMAN tuntui ja näkyi Hawaijilla kaikkialla. Kylä täyttyi kovakuntoisista urheilijoista, punaisia mattoja leviteltiin ja kuvauspisteitä pystytettiin. Kisan huikean brändiarvon takia pelkästään jokaisen kilpailijan varusteet ja vaatteet luetteloitiin tarkasti. ”Kyllä siinä väkisinkin mietti, kuulunko tähän porukkaan”, Sari naurahtaa. ”Se tieto kuitenkin helpotti, että olin ikäsarjani karsinta-ajoissa olin sijalla 15. Oli huikea fiilis osallistua vihdoin paikan päällä tapahtumaan, jota olin katsonut livelähetyksistä niin monta kertaa. Se oli uralle aivan mahtava kruunaus.”
Hawaijin piinaavassa helteessä kilpailu oli ennen kokemattoman rankka. ”Kyllä siitä oli juhlinta kaukana”, Sari muistelee. ”Olin varautunut kisan vaativuuteen henkisesti ja heti pyörämatkan alussa yritin päästä aika-ajotranssiin: painua matalaan ajoasentoon ja antaa jalkojen puhua. Siitä ei tullut mitään. Niskan kipu alkoi heti eikä helpottanut koko 180 kilometrin matkalla. Tuska oli niin valtava, ettei ajamisesta tullut mitään. Jos kyse olisi ollut mistä tahansa muusta kilpailusta, olisin heittänyt pyyhkeen kehään.”
Sari joutui puhuttelemaan itseään vakavasti, mutta upea tunnelma ja ajatus kaikista live trackerilla kisaa seuraavista kannustusjoukoista kasvatti päättäväsiyyttä. ”Näin kilpailun aikana reitillä kyltin Tough times don’t last, tough people do. Se kuvaa lajia hyvin ja antoi sisua jatkaa. Viimeiset 20 kilometriä itkin pyörän selässä, ja koko kroppa oli ihan sekaisin tuskasta.”
Sari sinnitteli, pääsi vaihtoon ja otti ensimmäiset jäykät juoksuaskeleet. ”Alku meni lähes kävelyksi, mutta pikkuhiljaa pääsin hitaalla askeleella jonkin juoksua muistuttavan askeltamisen suuntaan. Tiesin, että ainoa tavoite on saada rytmi kasaan ja päästä maaliin. Halusin vain kuulla maalissa sanat You Are an IRONMAN. Niillä tuntui olevan miljoona kertaa suurempi merkitys kuin koskaan ennen.”
Sari saavutti maalin noin 13 tunnin raastavan taistelun jälkeen yhtenä MM-kisojen yhteensä 2500 osallistujasta ja 21 suomalaisesta. Hawaijilainen lei pujotettiin kaulaan, ja Sari sai kuulla kaipaamansa sanat. MM-kisassa olisi ollut luonnollisesti hienoa tehdä ehjä ja onnistunut suoritus, mutta näissä olosuhteissa pelkkä maaliin pääsy reilusti aikarajan sisällä oli suuri voitto.
”Jokaista maaliin pääsijää juhlitaan Ironman-kisoissa armottomasti, ja kaikki maaliin tulleet ammattilaiset jäävät maalialueelle odottamaan muita kisaajia, kannustamaan ja ottamaan heitä vastaan. Sen hetken ainutkertaisuutta on mahdoton kuvailla.”
”Ennakkotuloksilla ei tehdä mitään. Kantti mitataan matkalla.”
Seuraava askel, seuraava unelma
Vaikka yksi iso etappi on saavutettu, Sari ei tunne olevansa perillä. ”Olen urheilussa todella suorituskeskeinen, ja taidan olla myös tavoite- ja elämysnarkkari! Kun on päässyt kokemaan niin huikeita tunteita, ilman on vaikea elää. Olen myös huomannut, iän ja kokemuksen myötä asioita osaa prosessoida ja henkinen kantti on nyt parempi kuin koskaan. Tiedän, mistä saan voimaa ja miten pystyn tsemppaamaan itseäni eteenpäin.”
Ironmanista on nyt kuukausi, mutta Sari on ehtinyt jo ilmoittautua ensi talvena 50 kilometrin hiihtokisaan. Samalla hän seuraa Ironman-kisojen aikatauluja.
”Lajin harrastaminen on pääsylippu triathlonyhteisöön, ja se on yksi syy, miksi Ironman koukuttaa niin pahasti. Siitä tulee elämäntapa. Haluan edelleen käydä uusissa paikoissa ja saada matkailuelämyksiä. Onhan kilpaileminen myös mahtava mahdollisuus nähdä maailmaa. Yksi iso tavoite on IRONMAN-kisat Uudessa-Seelannissa 2020. Siellä en ole vielä käynyt. Niin kauan jatkan kuin intoa riittää!”
Sari allekirjoittaa IRONMAN-sloganin: Anything Is Possible, kaikki on mahdollista.
”Saan urheilusta sopivaa vastapainoa ja inspiraatiota työlle sekä kokemuksia, jotka auttavat kohtaamaan erilaisia ihmisiä. Toivon, että jokaisella on jokin intohimo ja keino uudistua. Jokainen meistä pystyy ihmeellisiin asioihin, kun ympärillä ovat oikeat ihmiset. Haluankin kiittää erityisesti yhtiökumppaniani Erjaa, joka piti bisneksen pyörimässä, kun minä toteutin unelmaani. Mikä lahja onkaan, että on yhtiökumppani ja asiakkaita, jotka rohkaisevat ja kannustavat elämään.”
”Henkinen kantti on nyt parempi kuin koskaan. Tiedän, mistä saan voimaa myös työhön ja bisnekseen.”